Älynväläys

Tajusin tänään, ettei oo hirveesti järkeä arvostella omia lempilevyä, koska niitä ei osaa... niin, arvostella. 

Täytynee alkaa postaamaan tänne siis juttuja Cheekin levyistä...

Liquid Soundtrack!

Heipähei kaikki karvanaamat taas pitkästä aikaa. Tiedostan, että tää minun blogin pitäminen on todella kausiluontoista; kirjoitan kun on asiaa. Tässä tekstissä käy kuitenkin ilmi, että nyt tuulee ja kovaa, ja olisin hulllu, jos en perehdyttäisi omaa kuuden hengen lukijakuntaani kuumaakin kuumempaan rock-albumiin!

Kyseessä on aiemminkin mainitsemani Joensuulaisyhtye Kings & Kerosene. Aiemmin ilmestynyt demo, oli minulle rakkautta ensikuulemalla, rakastin jokaista kasarihenkistä sekuntia demolla ja mietin "Ohh, this is so fuckin' Mötley...". Oli kuitenkin odotettavissa, että kun kyseessä on kokonainen levy, siis debyyttialbumi omakustanteena, luvassa on laajempi skaala erilaisia biisejä. Aavistukseni osui oikeaan.

Debyyttilätyn nimi on siis Liquid Soundtrack. Kahdentoista biisin levy sisältää Intron ja Intermissionin, ja vaikka Kaaoszine sanoi arvostelussaan samasta levystä, että osa biiseistä kuulostaa täytebiiseiltä ja 12 kappaletta on ehkä liikaa debyytille, olen itse vähän eri mieltä. En voi väittää, että jokainen raita iskis minuun kuin metrinen halko, mutta hyvää settiähän se on! Levyn useita kertoja kuunnelleena olen löytänyt sieltä jo omat suosikkini, ja erityisesti biisit "I Don't Wanna Fall", "Soul Alone", "Out of Control", "Problem Child" ja jo demolla pyörinyt perusrokkia edustava "Any Day" ovat saaneet minulta lempibiisin statuksen. 

Levyllä on myös rauhallisempia biisejä, joissa ei sinällään ole vikaa. Biisit ovat hyvin rakennettuja, teknisesti soiton puolesta suorastaan loistavia, eikä lyriikoissakaan ole valittamista, jostain syystä kuitenkin nämä slovaribiisit jättää vähän kylmemmäksi. Tietysti, jos näkisi pojat livenä ja Tuomaksen laulamassa esimerkiks kappaletta "What about You", uskon että useampikin naispuolinen henkilö vuodattaisi muutaman kyyneleen :)

Kaikenkaikkiaan levy on omasta mielestäni kerrassaan mainio paketti sitä vanhaa kasarimeininkiä modernilla tuotannolla. Kings & Kerosenella on myös se hyvä puoli, että heitä ei voi menestyksen kynnyksellä sekoittaa mihinkään toiseen bändiin, tyypit nimittäin tallaavat selkeästi omia polkujaan, ja kuten kunnon rockmeininkiin kuuluu, eivät välitä vittuakaan siitä, mitä joku urpo jossain ajattelee. Nämä jätkät osaavat hommansa, ja Facebook-sivua seuranneena voin todistaa, että he tekevät paljon töitä menestyäkseen.

Nyt kaikki levyä ostamaan, tai Spotifysta sitä kuuntelemaan!

TOP 100

Valehtelisin, jos väittäisin, että bloggaaminen on mulle intohimo ja elonehto, fucks sake, mitä paskaa! Ei minun hermot riitä tähän, olen myös liian laiska. Jos tästä sais rahaa, se muuttais asiaa. Sori. 

Kuitenki nyt nautin CMX:n uunituoreesta levystä ja tarvin jotain tekemistä, aattelin olla hullu, ja kertoa teille, mitkä on 100 MAAILMANKAIKKEUDEN PARASTA ROCKBIISIÄ (minun mielestäni), jotka teidän kaikkien on PAKKO kuunnella viimeistään ennen kuolemaa, mutta mieluiten välittömästi. Nämä biisit sitten EI ole järjestyksessä, en ikinä osais laittaa niitä siihen..

Billy Idol - Rebel Yell

Billy Idol - White Wedding

Guns N' Roses - Welcome to the Jungle 

Guns N' Roses - Don't Cry

Guns N' Roses - Rocket Queen

Hanoi Rocks - Tragedy

Hanoi Rocks - Cheyenne 

The Sex Pistols - Anarchy in the UK

The Sex Pistols - God Save the Queen

HIM - For You

HIM - Buried Alive by Love

Alice Cooper - No More Mr. Nice Guy

Alice Cooper - School's Out

Alice Cooper - Ballad of Dwight Fry

Mötley Crue - Wild Side

Mötley Crue - Girls, girls, girls

Ramones - Pet Cemetary

Ramones - Poison Heart

KISS - I was made for Loving you

AC/DC - You shook me all night long

(Tämä on uskomattoman kova menobiisi! 

The Doors - Light My Fire

The Doors - People Are Strange

Black Sabbath - Iron man

(Joojoo Paranoid paranoid... onhan tämä nyt herranen aika parempi ko joku Paranoid?)

Twisted Sister - I wanna Rock

CMX - Melankolia

Pelle Miljoona N.U.S. - Mun Rakkaus

Pelle Miljoona OY - Moottoritie on Kuuma

Pelle Miljoona N.U.S. - Väkivalta ja Päihdeongelma

Iron Maiden - Fear of the Dark

The Damned - Love Song

UK Subs - Warhead

Metallica - Nothing Else Matters

Aerosmith - I don't wanna miss a thing

R.E.M. - Losing my Religion

Jeff Buckley - Hallelujah

Nirvana - Lake of Fire

Nirvana - Smells like Teenspirit

Nirvana - Rape Me

Led Zeppelin - Stairway to Heaven

Led Zeppelin - Whole Lotta Love

Blue Oyster Cult - Don't Fear the Reaper

Misfits - Die, die, die My Darling

Scorpions - Still Loving you

Dio - Holy Diver

Uriah Heep - Lady in Black

The Clash - White Riot

The Clash - Should I Stay or Should I go?

Hurriganes - Bourbon Street

Johnny Cash - Solitary man

Johnny Cash - Hurt

The Rolling Stones - Angie

The Rolling Stones - (I can't get no) Satisfaction

The Rolling Stones - Paint it Black

Pantera - Walk

Motörhead - Ace of Spades

Judas Priest - Breaking the Law

CCR - Have you Ever Seen the Rain?

Deep Purple - Smoke on the water

Crash Test Dummies - Mmm mmm mmm mmm

Michael Monroe - Dead, Jail or Rock 'n' Roll

Blondie - Call Me

Slipknot - The Nameless

Nightwish - Sleeping Sun

Ozzy Osbourne - Mr. Crowley

Danzig - Mother

Type O Negative - Christian Woman

Evanescence - Hello

W.A.S.P. - I wanna be Somebody

Skid Row - 18 and Life

Janis Joplin - Move Over

Mott The Hoople - Violence

Joan Jett & The Blackhearts - I love Rock 'n'Roll

Pat Benetar - Love is a Battlefield

Patti Smith - Because the Night

Heart - Barracuda

The Who - Behind Blue Eyes

Elvis Presley - Heartbreak Hotel

Elvis Presley - Don't be Cruel

Bad Company - Bad Company

Hassisen Kone - Rappiolla

Hassisen Kone - Levottomat jalat

Juliet Jonesin Sydän - Miksi naiset aina rakastuvat Renttuihin?

Dead Kennedys - Too Drunk to Fuck

Dead Kennedys - Holiday in Cambodia 

Rainbow - I Surrender

Apulanta - Ei yhtään todistajaa

Apulanta - Odotus 

Iggy Pop - The Passenger

LAMA - Totuus Löytyy Kaurapuurosta

The Beatles - Let it Be

The Beatles - My Michelle

The Beatles - Blackbird 

Ratsia - Ne ei haluu Kuunnella 

Negative - Jealous Sky

Eppu Normaali - Voi Kuinka me Sinua Kaivataan 

John Lennon - Imagine

Bon Jovi - You Give Love a Bad Name 

Paramore - Crushcrushcrush

The Sounds - Beatbox 

Mumford and Sons - Little Lion Man

..........HUH!

Punks not dead

Tämän viikon seremoniamestareina pääni sisällä, ja kuulokkeissani ovat toimineet The Exploited, UK Subs, Sex Pistols ja Iggy Pop. Kiitos heille siitä.

En ole aiemmin kuunnellut juurikaan UK Subsia, ja nyt olen rakastunut. Bändeihin rakastuminen on kallista, eli ehkä tämä on huono asia?

UK Subs - Warhead 

Ps. Lukekaa Veljeni Joey Ramone. Se on universumin paras kirja + fell in love with Joey.

Kerubin levymessut 18.11.2012

Ainiin. Mullahan on blogi. Kaikkea sitä muistaa tälleen musafiilistelyissään. 

Tänään oli Kerubin levymessut, ja mie olin täysin PA (ja nyt vielä pahemmin). Menin kuitenki, koska mietin, että "Äääh, ei sielä voi olla mitään niin uskomatonta, etten pystyis sanomaan ei..". Jotenki kuitenki olin väärässä. Ok, tuhlasin vain kympin. Olisin todellaki halunnu kaikkia ulkomaan painoksia ihanista levyistä, niinkö esim. HIM:n Venus Doomin ja Dark Light:n Japanin painokset, koska ne on ihan erilaisia ko nämä minun peruslätyt bändiltä. Sitte oli vitusti ihania DVD:itä, LP:itä, sinkkuja, EP:itä, kaikkea jumalaisen orgasmista, ja olen aika varma, että jos oisin voinu ostaa mitä haluan, en ois selvinny ainakaan alle 1500 euron siitä reissusta.

Tilanne oli kuitenki toisenlainen tänään. Mulla meni kymppi. Joka oli siis yks viidesosa kaikista minun rahoista, eli helvetisti. No, sitte vähennetään ruuasta. Ostin pari perus painosta, mutta loistavia levyjä, helvetin mukavalta jätkältä, joka oli jonku sortin punk-diggari iteki, vaikkei päälisin puolin ois uskonu. Sillä ois ollu vitusti kaikkea ihanaa sielä, niinkö UK Subsia ja Exploitedia ja vitusti CMX:ää ja Ramoja. Ostin sitte pari vitosen lättyä, ja hymy yltti korvasta korvaan. Kotiin tuli mukanani ihana klassikko, Ramonesin Road to Ruin ja vielä suurempi klassikko; The Clashin The Clash!

WOOHOOO!!!

Tässä molemmilta levyiltä hienot näytteet:

Ramones - Needles & Pins

The Clash - White Riot

Mut mä vaan pogoon, kunnes kuoleeeeeeeen

Pelle Miljoona. Kuka voi olla rakastamatta Pelleä? 

En ala jauhamaan Pellen taustoista, jokainen tutkikoon niitä itse, sillä tällä postauksella ei ole mitään tekemistä hänen historiansa kanssa, tämä käsittelee yhtä Suomen parhaista punk-levyistä, omaa henkilökohtaista suosikkilevyä, mitä suomen kielellä on koskaan levytetty; Pelle Miljoona & N.U.S. Levy oli ensimmäinen Pellen koskaan levyttämä, vaikka hänellä sitä ennen jotain bändiprojekteja olikin. N.U.S:n kanssa tehty levy ilmestyi 1978 Love Recordsin julkaisemana. Levy on kaikkea, mitä punkin kuuluu olla, ja mielestäni voittaa jopa punk-klassikoksi nimetyn Sex Pistolsin Nevermind the Bollocksin. Siinä missä ihana ihana rakastettava Sex Pistols on anarkiaa, raivoa ja asennetta, Pelle Miljoona & N.U.S. on rakkautta, rauhaa, rokkia, politiikkaa, asiaa, vaikuttamista ja tarinointia. 

Pelle Miljoona & N.U.S.- levyllä ei ole mielestäni yhtäkään huonoa biisiä, sillä jokaisessa biisissä on asiaa. Pellellä on sellainen harvinainen tapa tietää, mitä ihmiset tuntevat ja mitä he tarvitsevat. Vaikka levy on tehty 1977-78, tuntuu kuin se olis levytetty just mulle. Aivankuin minä olisin kirjoittanut kappaleet, Pelle tiesi 35 vuotta sitten, mitä minä ajattelen nyt. Eikö se ole uskomatonta? 

Uskon, että ymmärtääkseen Pelleä, tai punkia yleensä, ihmisellä täytyy olla vahvoja mielipiteitä ja tieto yhteiskunnan ongelmista ja epäkohdista. Punk perustuu kapinaan ja yleiseen vitutukseen, ja se paska, mitä yhteiskunta meille syytää, se aiheuttaa vitutusta. Pahinta on se, etteivät asiat ole muuttuneet vuoden '78 jälkeen, siksi Pelle koskettaa edelleen. Biisit, kuten "Pikkuhitleri", "Akateeminen poika", "Tahdon olla vapaa" ja "Nuoriso sairastaa syöpää" koskettavat tätä hetkeä yhtä paljon kuin vuotta 1978. Tietysti myös muissa biiseissä on kertomus ja sanoma. 

Omat punkfiilistelysuosikkini ovat kappaleet "Mie en välitä mistään" ja tietysti "Mä vaan pogoon"! Tämä postaus on ihan naurettava, koska en osaa edes perustella, enkä selittää sitä, kuinka lähelle minua Pelle Miljoona tällä levyllä pääsee, joskus tuntuu, että me tunnettaisiin Pellen kanssa ja oltaisiin yhdessä kirjotettu näitä biisejä huuruisella 70-luvulla. Olisipa se totta. 

Valehtelisin kuitenkin, jos väittäisin, että tunnen Pellen materiaalin läpikotaisin, itseasiassa olen rakastunut hänen musiikkiinsa vasta reilu vuosi, ja olen lähinnä perehtynyt ensimmäisiin levytyksiin, 70-luvun lopulta 80-luvun alkuun, sitä uudempi materiaali on minulle suurelta osin tuntematonta, jotenkin mulla on kuitenkin kaikkien artistien kanssa sellainen periaate, että haluan tutustua yhteen vaiheeseen kunnolla, ennenkuin siirryn seuraavaan. Jos aloitan artistin alkuvaiheista, minun on helpompi ymmärtää miksi hänen musiikkinsa kehittyy tulevissa levyissä sellaisiksi kuin se kulloinkin kehittyy. Understood? 

Pelle Miljoona & N.U.S. on parasta, mitä suomeksi on ikinä ikinä IKINÄ äänitetty, trust me!

Lopuksi vielä totuuksia...: "Olen työtön".

Kings & Kerosene

Olen tehnyt maailmaamullistavan löydön ja menettänyt sydämeni bändille, joka vasta aloittaa tarinaansa. Joensuulainen Kings & Kerosene on omien sanojensa mukaan stadiumrockia dirty punkrockiin yhdistettynä, ja sitä mieltä minäkin olen. Bändi on jotain, mitä Suomessa on todella vähän, ja kuulostaa kuin oldschool Hanoi meets Mötley meets (believe it or not) Lapko! Uskomattoman hienoa rockmusiikkia, hyvin rakennettuja kappaleita ja taitavia soittajia. En sanoisi, että tämä on ensimmäinen kerta, kun kuulen jotain tällaista, mutta tämä ehdottomasti on ensimmäinen kerta, kun kuulen tällaista musiikkia 2000-luvulta, sillä tämä haiskahtaa (hyvällä tavalla) todella kasarilta.

Joensuu on todellinen hippikaupunki, joka on täynnä rock'n'roll hulttioita ja räkäisiä punkkareita, mielestäni Kings & Kerosene on molempia. Ja valehtelisin, jos väittäisin ettei laulaja, Tuomas (Dewey) miellyttäisi kaikkia aisteja herättämällä samanlaisia tunteita (ainakin meissä rokkarinaisissa?) kuin kuka tahansa legendaarinen rock'n'roll-keulakuva konsanaan. Tykkään.

Joten te rakkaat ihmiset, jotka olette sielunne luovuttaneet aidolle rock'n'rollille, tsekatkaa tämä!

Kings & Kerosene - War of the Roses

Kings & Kerosene - Mr. Moonshine